Aleksanterinpatteri

Oolanninsodan 1854–1855 seurauksena venäläinen sotaväki rakensi Suomenlinnan rinnalle uusia tykkipattereita. Niistä massiivisin oli tsaarin nimen saanut Aleksanterin patteri. Sen luonnonkiviset perustukset ulottuvat kallioon asti. Alkujaan muurattiin tiilistä 20 kasemattia. Niissä 13 oli tykkihuonetta ja seitsemän ruutikellaria. Tykkihuoneissa ei ollut takaseiniä.
1870-luvun alussa tykit siirrettiin avoasemiin patterin katolle ja kasematit muutettiin miehistötiloiksi. Kiviseinät verhottiin paksummilla hiekkavalleilla, kasematteja jatkettiin ja niihin muurattiin takaseinät. Linnakkeen maapeite kohosi 35 metrin korkeuteen.
Kasemattien takaseinät ovat upea esimerkki venäläisestä tiilimuurauksesta ja -arkkitehtuurista. Linnake peruskorjattiin ennen ensimmäistä maailmansotaa. Suomalaisilla osa Aleksanterin patterin tiloista toimi ammusvarastona 2000-luvun alkuvuosille asti.
Vuonna 1855 patterin kohdalla oli avoasemissa neljä pommikanuunaa. Kasematit aseistettiin vuonna 1869 viidellätoista 8 tuuman kanuunalla ja yhdellä 9 tuuman kanuunalla. Vuonna 1885 katolla oli seitsemän 9 tuuman kanuunaa. Ne olivat käytössä ensimmäiseen maailmansotaan asti.