Kuninkaansaari
Kuninkaansaari, Kungsholmen, Mihailovski
Kuninkaansaari sai majesteetillisen nimensä vuonna 1773 soturikuningas Kustaa III:n valmentaessa saarelta käsin laivastoaan Venäjän sotaan. Ruotsinsalmen meritaistelun loistokasta voittoa juhlittiin hieman myöhemmin. Elokuussa 1906 Kuninkaansaaressa käytiin Viaporin kapinan veriset taistelut. Suuri räjähdys ja tsaarin laivaston tulitus päättivät luutnantti Jemeljanovin ja luutnantti Kohanskin johtaman vastarinnan. Yhteenotossa mehtyi satoja kapinallisia. Taisteluun osallistui myös kapteeni Kockin johtamia Helsingin punakaartilaisia.
Oolannin sodan aikana (1854–1855) saareen linnoitettiin kolme tykkipatteria Kuninkaansalmen väylän varteen. 1880-luvulla sen peruskallioon louhittiin saaren läpi kulkeva tykkirintama ja ammusluolat sekä rakennettiin taidokkaasti holvatut tiilimuuratut ammushuoneet ja muut rakenteet. 1900-luvun alussa Kuninkaansaari oli sotilaallisesti Viaporin merkittävin linnoitus. Toisen maailmansodan aikana saarella oli saksalainen tutka-asema. Sotien jälkeen saarella sijaitsi Suomen merivoimien ammusvarastoja.
Kuninkaansaaren metsät vahingoittuvat pahasti Viaporin kapinan taisteluissa. Seuraavan 100 vuoden ajan saaren luonto sai kehittyä vapaasti. Aurinkoiset etelärannat ovat häkellyttävän upeat. Myrskyjen silottamien rantakallioiden takaisissa metsissä sammalmatot ja jäkäliköt peittävät maanpinnan. Saaren korkeilta kallioilta näkee yli Helsingin itäisen saariston ja avomerelle asti. Saarella asustaa huuhkajia ja saukkoja.