Vallisaari
Vallisaari, Skanslandet, Ostrov Aleksandrovski
Venäjän armeija marssi kevättalvella 1808 Helsinkiin. Piirityksen jälkeen voittamattomana pidetty Viapori antautui ja saaret siirtyivät venäläisille. Kun 1854 kesällä ”Pohjolan Gibraltarin” edustalle ilmestyi englantilaisia sotalaivoja, päättivät venäläiset turvata linnoituksen sivustat tykkipattereilla. Graniittisten tykkiasemien rintavallit kohosivat Viaporin lähisaarille. Seuraavana kesänä englantilaisia ja ranskalaisia odotti suuri yllätys. Sadat tykit osoittivat merelle Santahaminan ja Lauttasaaren väliseltä ranta-alueelta. Hyökkääjillä oli huonot lähtökohdat. Tykkien ammuksia ja merijalkaväen rykmenttejä ei ollut riittävästi, mutta englantilais-ranskalainen 81 aluksen laivasto-osasto noudatti silti hyökkäyskäskyä. Suomalaiset ja venäläiset sotilaat saivat yhteisen tulikasteensa linnoituksen suojassa. Viaporia ei valloitettu. Pommitukset osoittivat silti linnoituksen sotatekniset heikkoudet. Lähisaarille alettiin rakentaa uusia, tykkiasemia, joiden kantomatka oli pitempi.
1880-luvulla Viaporin ja lähisaarien vanhat patterit vahvistettiin maavalleilla ja ne varustettiin rihlaputkisilla tykeillä. Käytettiin myös kokonaan uutta rakennustekniikkaa, betonointia. Kallioihin louhittiin ammusluolia. Vuosisadan lopulla oli Vallisaareen, Kuninkaansaareen ja Santahaminaan rakennettu kivestä tykkiasemat 120 raskaalle ja järeälle rannikkokanuunalle. Tykkiasemia yhdistivät maanalaiset käytävät ja tiiliholvatut tykkimiehistön asuintilat. Tykkiasemien alapuolelle ja läheisyyteen oli louhittu suuria ammuskellareita ja asuinbunkkereita. Suomenlinnan pääsaaret jäivät selustaan, tykistön päävoima oli Vallisaaressa ja 1900-luvun alussa Kuninkaansaaressa ja Santahaminassa.
Japanilaiset tuhosivat Tyynellämerellä Venäjän Tyynenmeren ja Itämeren laivastot toukokuussa 1905. Venäjällä alkoivat yhteiskunnalliset levottomuudet. Kesällä 1906 kapina roihahti myös Santahaminassa. Kuninkaansaaren salkoihin nostettiin punaiset liput, joissa luki Maata ja vapautta. Saaret olivat maailman huomion keskipisteessä. 2 000 miehen kapinallisjoukko hävisi kolme päivää kestäneen tiukan taistelun. Tsaarin tarkk’ampujaprikaatin joukot hyökkäsivät Kaivopuistosta ja Santahaminasta. Laivasto tulitti ulkomereltä. Uimalla pakoon yrittäneet kapinalliset ammuttiin konekiväärillä mereen. Kuninkaansaaren ammusluolan räjähdys tuhosi kymmeniä kapinallisten avuksi rientäneitä Suomen punakaartilaisia. Yhdessä Suomen sotahistorian suurimmista taisteluista, joka käytiin Helsingin saarilla, katosi kaikkiaan yli 600 miestä. Viaporin kapina oli yksi lähtölaukauksista, jotka johtivat lokakuun vallankumoukseen vuonna 1917. Bolševikit voittivat Leninin johdolla, ja Neuvosto-Venäjä syntyi.